Toiminnallinen turvallisuus koneissa – PL vai SIL ja mitä ne tarkoittavat?

Kun turvaovi avataan, vaarallisen liikkeen on pysähdyttävä. Valoverhon havaitessa henkilön koneen on reagoitava suunnitellulla tavalla. Hätäpysäytyksen on käynnistettävä sille määritelty pysäytystoiminto. Turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän on lisäksi pystyttävä toteuttamaan tehtävänsä riittävän luotettavasti myös silloin, kun järjestelmässä esiintyy vikoja.

Tätä kokonaisuutta käsitellään toiminnallisessa turvallisuudessa.

Koneiden yhteydessä kaksi keskeistä standardia ovat ISO 13849-1:2023 ja IEC 62061:2021 muutoksineen. ISO 13849-1 käyttää turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmän osien suorituskyvyn kuvaamiseen Performance Level -tasoa eli PL-tasoa. IEC 62061 käyttää Safety Integrity Level -tasoa eli SIL-tasoa. ISO

PL ja SIL eivät kuitenkaan ole turvallisuuskomponenteille valittavia irrallisia luokituksia. Ensin on ymmärrettävä riski ja määriteltävä tarvittava turvallisuustoiminto. Vasta tämän jälkeen voidaan määrittää turvallisuustoiminnolta vaadittava luotettavuus ja suunnitella järjestelmä sen mukaisesti.

Mitä toiminnallinen turvallisuus tarkoittaa koneissa?

Toiminnallinen turvallisuus tarkoittaa sitä turvallisuuden osaa, joka riippuu turvallisuuteen liittyvän järjestelmän oikeasta toiminnasta.

Koneympäristössä kyse voi olla esimerkiksi turvallisuustoiminnosta, jonka tehtävänä on pysäyttää vaarallinen liike, estää odottamaton käynnistyminen tietyssä tilanteessa tai valvoa jotakin turvallisuuden kannalta olennaista ehtoa.

Konedirektiivi 2006/42/EY asettaa ohjausjärjestelmille yleisiä turvallisuusvaatimuksia. Direktiivin liitteen I kohdan 1.2.1 mukaan ohjausjärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava siten, että vaaratilanteiden syntyminen estetään. Muun muassa ohjausjärjestelmän laitteisto- tai ohjelmistovika ei saa johtaa vaaratilanteeseen eikä ohjauslogiikan virhe saa aiheuttaa vaarallista tilannetta. Eur-Lex

Lainsäädäntö määrittelee siis turvallisuuden tavoitteita. Standardit tarjoavat menetelmiä niiden tekniseen toteuttamiseen ja osoittamiseen.

Toiminnallinen turvallisuus alkaa riskienarvioinnista

Turvarelettä, turva-PLC:tä tai muuta turvallisuuskomponenttia ei pitäisi valita ennen kuin tiedetään, mitä riskiä järjestelmällä on tarkoitus pienentää.

Lähtökohtana on koneen riskienarviointi.

Riskienarvioinnissa tunnistetaan koneen vaarat ja arvioidaan niihin liittyvät riskit. Jos riskiä pienennetään ohjausjärjestelmään perustuvalla suojaustoimenpiteellä, on määritettävä turvallisuustoiminto, jonka järjestelmän pitää toteuttaa.

Esimerkiksi:

Vaara: työntekijä voi päästä liikkuvan koneenosan alueelle.

Suojausperiaate: pääsy estetään lukitulla tai valvotulla suojuksella.

Turvallisuustoiminto: suojuksen avaaminen aiheuttaa vaarallisen toiminnon pysäyttämisen ja estää vaarallisen käynnistymisen määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

Vasta turvallisuustoiminnon määrittämisen jälkeen voidaan arvioida, millaista turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän suorituskykyä toiminto edellyttää.

Tämän vuoksi riskien arviointi koneille ja konelinjoille ja toiminnallinen turvallisuus liittyvät käytännössä tiiviisti toisiinsa.

Mikä on turvallisuustoiminto?

Turvallisuustoiminto on toiminto, jonka vikaantuminen voi johtaa riskin kasvamiseen.

Turvallisuustoiminnon määrittelyssä ei riitä esimerkiksi merkintä “turvaovi” tai “valoverho”. Ne kuvaavat komponenttia tai suojausratkaisun osaa, eivät vielä yksiselitteisesti järjestelmän toteuttamaa toimintoa.

Turvallisuustoiminnosta on määriteltävä, mitä järjestelmän pitää tehdä ja missä olosuhteissa.

Käytännössä suunnittelussa voidaan joutua määrittämään esimerkiksi toiminnon käynnistävä tapahtuma, turvallinen tila, toiminnon vaste, palautumisen ehdot sekä liittyminen koneen eri käyttötapoihin.

IEC 62061 käsittelee nimenomaan koneiden turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnittelua, integrointia ja validointia. ISO 13849-1 puolestaan antaa menetelmän ja vaatimuksia turvallisuustoimintoja toteuttavien ohjausjärjestelmän turvallisuuteen liittyvien osien suunnitteluun ja integrointiin. ISO

Mitä PL tarkoittaa?

PL eli Performance Level liittyy ISO 13849-1 -standardin mukaiseen turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmän osien arviointiin.

ISO 13849-1:2023 määrittelee menetelmän turvallisuustoimintoja toteuttavien SRP/CS-järjestelmien eli ohjausjärjestelmän turvallisuuteen liittyvien osien suunnitteluun ja integrointiin. Standardi kattaa myös ohjelmiston suunnittelua. ISO

PL-tasot ilmaistaan asteikolla:

PL a, PL b, PL c, PL d ja PL e.

Mitä korkeampi vaadittu suoritustaso on, sitä suurempaa turvallisuuteen liittyvän järjestelmän riskin pienennyskykyä edellytetään.

Suunnittelussa erotetaan toisistaan turvallisuustoiminnolta vaadittu suoritustaso PLr ja toteutetun järjestelmän saavuttama PL.

Tämä ero on olennainen.

Riskin perusteella määritetään ensin, mitä suoritustasoa turvallisuustoiminnolta vaaditaan. Tämän jälkeen järjestelmä suunnitellaan ja arvioidaan sen osoittamiseksi, että saavutettu suoritustaso täyttää vaatimuksen.

ISO itse korostaa, ettei ISO 13849-1 määritä tiettyihin koneisiin tai sovelluksiin valmiiksi käytettäviä turvallisuustoimintoja tai vaadittavia PLr-tasoja. ISO

Siksi esimerkiksi väite “turvaoven pitää aina olla PL d” ei ole yleispätevä sääntö. Vaatimus on johdettava kyseisen sovelluksen riskistä ja mahdollisista sovellettavista konekohtaisista standardeista.

Mitä SIL tarkoittaa?

SIL eli Safety Integrity Level on turvallisuuden eheystaso.

Koneiden toiminnallisessa turvallisuudessa SIL liittyy erityisesti standardiin IEC 62061. Standardi määrittelee vaatimuksia ja suosituksia koneiden turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnittelulle, integroinnille ja validoinnille. Se on konealakohtainen standardi IEC 61508 -standardisarjan viitekehyksessä. IEC Webstore

IEC 62061:n soveltamisalueella turvallisuustoiminnolta vaadittava turvallisuuden eheystaso määritetään riskin perusteella, minkä jälkeen turvallisuuteen liittyvä ohjausjärjestelmä suunnitellaan vastaamaan tätä vaatimusta.

Koneiden yhteydessä käytettävät tasot ovat SIL 1, SIL 2 ja SIL 3.

Korkeampi SIL tarkoittaa suurempaa turvallisuustoiminnolta vaadittavaa riskin pienennyskykyä.

Myös tässä järjestys on tärkeä: SIL ei ole ensimmäisenä valittava komponenttiominaisuus, vaan riskistä johdettava turvallisuustoimintoa koskeva vaatimus, jonka täyttyminen pitää osoittaa toteutetussa järjestelmässä.

PL vai SIL – kumpaa koneessa pitäisi käyttää?

Koneiden turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnittelussa käytetään sekä ISO 13849-1:tä että IEC 62061:tä. Molempien tarkoituksena on antaa menetelmä turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnitteluun ja arviointiin, mutta niiden menetelmät ja terminologia eivät ole täysin samoja. ISO

ISO 13849-1:2023 soveltuu turvallisuustoimintoja toteuttavien SRP/CS-järjestelmien suunnitteluun ja integrointiin riippumatta käytetystä teknologiasta ja energiasta. ISO mainitsee esimerkkeinä sähköiset, hydrauliset, pneumaattiset ja mekaaniset teknologiat. ISO

Myös IEC 62061:n vuoden 2021 painoksen soveltamisalaa laajennettiin aiemmasta kattamaan muita kuin sähköisiä teknologioita. Standardi käsittelee koneiden turvallisuuteen liittyviä ohjausjärjestelmiä ja niiden suunnittelua, integrointia sekä validointia. IEC Webstore

Valintaa ei siis voi enää perustaa yksinkertaiseen sääntöön, jonka mukaan toinen standardi olisi vain sähköisille järjestelmille ja toinen kaikille teknologioille.

Käytännössä valintaan vaikuttavat muun muassa kyseinen kone, turvallisuustoiminto, käytetty teknologia, sovellettavat konekohtaiset standardit sekä yrityksen suunnitteluprosessi ja osaaminen.

PL ja SIL eivät ole suoraan sama asia

PL ja SIL kuvaavat samaan yleiseen tavoitteeseen – turvallisuustoiminnon riittävään luotettavuuteen – liittyviä asioita, mutta ne kuuluvat eri standardien menetelmiin.

Siksi niitä ei pidä käsitellä pelkkinä vaihtoehtoisina kirjain- ja numeromerkintöinä.

ISO 13849-1:n mukaisessa arvioinnissa turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmän osien suorituskykyyn vaikuttavat useat tekijät. Standardin menetelmässä käsitellään muun muassa järjestelmän rakennetta, vaarallisen vikaantumisen todennäköisyyttä, diagnostiikkaa sekä yhteisvikaantumisia.

IEC 62061 puolestaan käyttää omaa menetelmäänsä turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän suunnitteluun ja turvallisuuden eheyden arviointiin.

Molemmissa tapauksissa pelkkä yksittäisen komponentin sertifioitu PL- tai SIL-tieto ei osoita automaattisesti koko turvallisuustoiminnon vaatimustenmukaisuutta.

PL e -komponentti ei tee järjestelmästä automaattisesti PL e -järjestelmää

Tämä on yksi käytännön suunnittelussa tärkeimmistä väärinkäsityksistä.

Turvakomponentin valmistaja voi ilmoittaa komponentille turvallisuuteen liittyviä ominaisuuksia, joita suunnittelija käyttää järjestelmän arvioinnissa. Kokonaisen turvallisuustoiminnon suorituskyky riippuu kuitenkin järjestelmästä kokonaisuutena.

Turvallisuustoimintoon voi kuulua esimerkiksi:

tulo: turvaoven asentotunnistin

logiikka: turvarele tai turva-PLC

lähtö: kontaktorit, venttiilit tai muu vaarallisen toiminnon pysäyttävä osa.

Kaikkien näiden osien sekä niiden välisen arkkitehtuurin, vikakäyttäytymisen ja muiden standardissa käsiteltävien tekijöiden vaikutus on arvioitava.

Turvallisuustoiminnon luotettavuutta ei siksi voida määrittää katsomalla vain turvareleen tai turva-PLC:n tuotesivulla olevaa PL- tai SIL-arvoa.

Turvakomponentti ei yksin määritä turvallisuustoimintoa

Sama periaate koskee valoverhoja, turvalaserskannereita, kaksinkäsinhallintalaitteita ja turvaovien valvontalaitteita.

Komponentti voi olla osa turvallisuustoimintoa, mutta koneen turvallisuus syntyy vasta oikein suunnitellusta kokonaisuudesta.

Esimerkiksi valoverhon tapauksessa on arvioitava muutakin kuin valoverhon oma turvallisuusluokitus. Järjestelmän on myös pystyttävä saattamaan kone turvalliseen tilaan riittävän ajoissa, jotta henkilö ei ehdi saavuttaa vaarakohtaa ennen vaarallisen liikkeen päättymistä.

Tästä syystä toiminnallinen turvallisuus liittyy myös koneen mekaaniseen rakenteeseen, suojausratkaisuihin ja riskienarviointiin. Ohjausjärjestelmällä ei voida korjata kaikkia koneen turvallisuuspuutteita.

Vikaantumiset pitää ottaa huomioon jo suunnittelussa

Konedirektiivin vaatimus on tässä suhteessa selkeä: ohjausjärjestelmän laitteisto- tai ohjelmistovika ei saa johtaa vaaratilanteeseen. Myöskään ohjauslogiikan virhe ei saa aiheuttaa vaarallista tilannetta. Eur-Lex

Toiminnallisen turvallisuuden suunnittelussa kysymys ei siis ole vain siitä, toimiiko järjestelmä normaalitilanteessa.

Suunnittelijan on tarkasteltava myös vikaantumista.

Mitä tapahtuu, jos anturi vikaantuu? Entä jos lähtölaite ei kytkeydy odotetusti? Havaitseeko järjestelmä vian? Voiko yksittäinen vika johtaa turvallisuustoiminnon menettämiseen? Voiko usealla kanavalla olla yhteinen vikaantumisen syy?

Näihin kysymyksiin vastaaminen on keskeinen osa turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän suunnittelua.

Turvallisuustoiminto pitää myös validoida

Laskennallinen tarkastelu ei yksin riitä.

ISO 13849 -standardisarjassa validointia käsittelee tällä hetkellä ISO 13849-2:2012. Standardi määrittelee menettelyjä ja ehtoja turvallisuustoimintojen, saavutetun kategorian ja saavutetun Performance Level -tason validoimiseksi analyysillä ja testauksella. ISO

Lokakuussa 2026 tästä standardista on valmisteilla uusi painos, mutta ISO:n mukaan nykyinen julkaistu versio on edelleen ISO 13849-2:2012. Uusi ISO/DIS 13849-2 on vasta standardointiprosessissa eikä sitä pidä käsitellä voimassa olevana julkaistuna standardina. ISO

Validoinnin tarkoituksena on käytännössä varmistaa, että suunniteltu turvallisuustoiminto todella täyttää sille asetetut vaatimukset.

IEC 62061 sisältää vastaavasti vaatimuksia turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnitteluun, integrointiin ja validointiin. IEC Webstore

Turvallisuustoiminnon suunnittelu ei siis pääty sähkökaavion valmistumiseen tai laskentatyökalun hyväksyttyyn tulokseen.

ISO 13849-1:2023 on nykyinen painos

Toiminnallista turvallisuutta koskevissa materiaaleissa näkyy edelleen paljon viittauksia ISO 13849-1:2015 -standardiin.

Kansainvälisen ISO-standardin nykyinen painos on kuitenkin ISO 13849-1:2023, joka julkaistiin huhtikuussa 2023. Kyseessä on standardin neljäs painos. ISO

EU:n yhdenmukaistettujen standardien luettelossa tapahtui vastaava muutos vuonna 2024. Komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2024/1329 luetteloon lisättiin EN ISO 13849-1:2023. Eur-Lex

Tämä on tärkeää CE-merkinnän kannalta, koska yhdenmukaistetun standardin asema ei määräydy pelkästään siitä, mikä ISO- tai EN-versio on teknisesti uusin. Vaatimustenmukaisuusolettaman kannalta on tarkistettava myös Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistut standardiviittaukset ja niihin mahdollisesti liittyvät rajoitukset.

Myös IEC 62061 on muuttunut vuonna 2026

IEC 62061:n nykyisen toisen painoksen perusjulkaisu on IEC 62061:2021. Standardiin julkaistiin Amendment 1 vuonna 2024 ja uusin Amendment 2 20.3.2026. IEC tarjoaa tämän vuoksi myös konsolidoidun version IEC 62061:2021+AMD1:2024+AMD2:2026. IEC Webstore

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi koneen turvallisuussuunnittelussa ei kannata ylläpitää standardiluetteloa kerran tehtynä pysyvänä dokumenttina.

Projektissa on tarkistettava, mikä standardiversio on ajankohtainen ja mikä sen oikeudellinen asema on kyseisen koneen vaatimustenmukaisuutta arvioitaessa.

EU:n konedirektiivin 2006/42/EY tueksi julkaistujen yhdenmukaistettujen standardien ajantasainen luettelo sisältyy komission täytäntöönpanopäätökseen (EU) 2023/1586 muutoksineen. EUR-Lexin konsolidoitu versio on päivittynyt viimeksi 7.9.2026. Eur-Lex

Mitä yhdenmukaistettu standardi tarkoittaa toiminnallisessa turvallisuudessa?

Konedirektiivin 7 artiklan mukaan koneen, joka on valmistettu sellaisen yhdenmukaistetun standardin mukaisesti, jonka viite on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, oletetaan täyttävän ne direktiivin olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, jotka kyseinen standardi kattaa. Eur-Lex

Tätä kutsutaan vaatimustenmukaisuusolettamaksi.

Se ei tarkoita, että yhden standardin käyttäminen tekisi koko koneesta automaattisesti vaatimustenmukaisen.

ISO 13849-1 tai IEC 62061 käsittelee turvallisuuteen liittyvää ohjausjärjestelmää. Koneeseen voi samanaikaisesti soveltua suuri määrä muita olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia ja standardeja esimerkiksi mekaanisista suojauksista, sähkövarustuksesta, turvaetäisyyksistä tai tietyn konetyypin erityisistä vaatimuksista.

Toiminnallinen turvallisuus on siis yksi osa koneen kokonaisvaltaista turvallisuutta.

Muuttaako uusi EU:n koneasetus toiminnallista turvallisuutta?

Perusajatus turvallisista ohjausjärjestelmistä ei katoa. Uuden asetuksen liite III sisältää edelleen vaatimuksia ohjausjärjestelmien turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Samalla sääntely huomioi aiempaa näkyvämmin ohjelmistot, verkkoyhteydet ja turvallisuuteen vaikuttavan digitaalisen manipuloinnin. Tämä on merkittävää erityisesti silloin, kun turvallisuustoimintoja toteutetaan ohjelmoitavilla tai verkkoon kytketyillä järjestelmillä.

Koneasetuksen siirtymää on käsitelty tarkemmin Koneturvan 1230/2023-artikkelissa, joten tässä yhteydessä olennaista on yksi käytännön asia: vuonna 2026 suunniteltavan, mutta vasta 20.1.2027 jälkeen markkinoille saatettavan koneen suunnitteluprosessissa on syytä huomioida tuleva koneasetus jo nyt.

Toiminnallisen turvallisuuden dokumentointi on osa CE-prosessia

Turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän suunnittelusta pitää jäädä dokumentaatio, jolla tehdyt ratkaisut voidaan perustella.

Käytännössä dokumentaation pitää muodostaa ymmärrettävä ketju:

riski → tarvittava riskin pienennys → turvallisuustoiminto → toiminnolle asetettu vaatimus → järjestelmän suunnittelu → saavutetun suorituskyvyn osoittaminen → validointi.

Jos tämä ketju katkeaa, suunnitteluratkaisun perusteleminen jälkikäteen vaikeutuu.

Esimerkiksi PL-laskelman olemassaolo ei yksin osoita, että turvallisuustoiminto on oikein suunniteltu. Ensin pitää pystyä osoittamaan, miksi kyseinen turvallisuustoiminto tarvitaan ja millä perusteella sille asetettiin tietty vaatimus.

Sama koskee SIL-menetelmää.

Toiminnallinen turvallisuus kannattaa tämän vuoksi kytkeä koneen riskienarviointiin ja CE-merkintäprosessiin alusta lähtien eikä lisätä erilliseksi tarkastukseksi projektin lopussa.

Toiminnallisen turvallisuuden dokumentointi on osa CE-prosessia

Kaikki turvallisuustoiminnot eivät ole teknisesti yhtä vaativia.

Asiantuntija-apu voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun koneessa on useita toisiinsa liittyviä turvallisuustoimintoja, ohjelmoitavia turvajärjestelmiä, monimutkaisia käyttötapoja tai laajoja konekokonaisuuksia.

Sama koskee tilanteita, joissa olemassa olevan koneen ohjausjärjestelmää modernisoidaan. Vanhan turvareleen vaihtaminen uuteen turva-PLC:hen ei ole vain komponenttivaihto, jos samalla turvallisuustoimintojen toteutus tai koneen käyttäytyminen muuttuu.

Koneturvan toiminnallisen turvallisuuden palvelut voidaan kytkeä turvallisuustoimintojen määrittelyyn, suunnitteluun ja arviointiin. Ennen teknistä toteutusta lähtökohdaksi tarvitaan kuitenkin riittävä koneen riskienarviointi.

Usein kysyttyä toiminnallisesta turvallisuudesta

Mitä toiminnallinen turvallisuus tarkoittaa?

Koneissa toiminnallisella turvallisuudella tarkoitetaan turvallisuuden osaa, joka riippuu turvallisuuteen liittyvän järjestelmän oikeasta toiminnasta. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi ohjausjärjestelmän toteuttamasta turvallisuustoiminnosta, jonka tehtävänä on saattaa kone turvalliseen tilaan tietyn tapahtuman seurauksena.

Mitä PL tarkoittaa?

PL eli Performance Level on ISO 13849-1:n käyttämä turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän osan suorituskyvyn taso. Tasot ovat PL a–PL e. Turvallisuustoiminnolta vaadittava taso PLr määritetään riskin perusteella, minkä jälkeen toteutetun järjestelmän saavuttama PL arvioidaan. ISO

Mitä SIL tarkoittaa?

SIL eli Safety Integrity Level tarkoittaa turvallisuuden eheystasoa. Koneiden turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien yhteydessä SIL-menetelmää käytetään IEC 62061 -standardissa. Koneympäristössä standardi käsittelee SIL-tasoja 1–3. IEC Webstore

Kumpi kannattaa valita, ISO 13849-1 vai IEC 62061?

Molempia standardeja käytetään koneiden turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnittelussa. Valinta riippuu sovelluksesta, käytetystä teknologiasta, konekohtaisista standardeista ja suunnitteluprosessista. Yleinen väite, jonka mukaan IEC 62061 olisi tarkoitettu vain sähköisille järjestelmille, ei vastaa nykyisen vuoden 2021 painoksen soveltamisalaa. ISO

Tarkoittaako PL e -turvarele, että turvallisuustoiminto on PL e?

Ei. Yksittäisen komponentin ominaisuudet ovat vain osa kokonaisen turvallisuustoiminnon arviointia. Saavutettu PL määräytyy ISO 13849-1:n menetelmällä koko turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän osan perusteella.

Pitääkö turvallisuustoiminnot testata?

Turvallisuustoimintojen validointi kuuluu toiminnallisen turvallisuuden prosessiin. ISO 13849-2:2012 määrittelee menettelyjä turvallisuustoimintojen, saavutetun kategorian ja saavutetun PL-tason validoimiseksi analyysillä ja testauksella. ISO

Mikä ISO 13849-1 -versio on tällä hetkellä ajantasainen?

Kansainvälisen standardin nykyinen julkaistu painos on ISO 13849-1:2023. EN ISO 13849-1:2023:n viite julkaistiin myös EU:n konedirektiivin yhdenmukaistettujen standardien luettelossa vuonna 2024. ISO

Mikä IEC 62061 -versio on tällä hetkellä ajantasainen?

IEC:n nykyinen perusjulkaisu on IEC 62061:2021. Siihen on julkaistu AMD1:2024 ja AMD2:2026, joka julkaistiin 20.3.2026. IEC tarjoaa myös muutokset sisältävän konsolidoidun version.