Käyttöasetus 403/2008 – milloin kone pitää tarkastaa ja kuka saa tehdä tarkastuksen?

Teollisuuskoneiden turvallisuutta seurataan kunnossapidolla, tarkastuksilla ja erilaisilla toimintakokeilla. Kaikki tarkastukset eivät kuitenkaan ole samanlaisia, eikä jokaisen koneen tarkastamiseen tarvita ulkopuolista hyväksyttyä asiantuntijaa.

Käyttöasetus 403/2008 edellyttää työnantajalta kaikkien työssä käytettävien koneiden turvallisen toimintakunnon jatkuvaa varmistamista. Tietyille asetuksen liitteessä määritellyille työvälineille on lisäksi tehtävä erikseen säädetyt käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset.

Näiden velvoitteiden erottaminen toisistaan on tärkeää erityisesti teollisuusyrityksissä, joissa käytetään erilaisia tuotantokoneita, nostolaitteita ja automatisoituja konelinjoja.

Milloin koneen oma kunnossapitohenkilöstö voi tehdä tarkastuksen? Mitkä laitteet edellyttävät hyväksyttyä tarkastajaa? Entä mitä pitää tehdä, jos koneeseen tehdään turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia?

Mikä on käyttöasetus 403/2008?

Käyttöasetuksella tarkoitetaan valtioneuvoston asetusta työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008).

Asetus täydentää työturvallisuuslakia (738/2002) ja sisältää vaatimuksia työssä käytettävien koneiden, laitteiden ja muiden työvälineiden turvalliselle käytölle.

Sen soveltamisala on laaja. Asetus koskee esimerkiksi teollisuuden tuotantokoneita, nostolaitteita ja muita työssä käytettäviä teknisiä laitteita.

Käyttöasetuksessa säädetään muun muassa työvälineiden valinnasta ja sijoittamisesta, riskien arvioinnista, suojusten ja turvalaitteiden ominaisuuksista, kunnossapidosta sekä työvälineiden tarkastamisesta.

Työturvallisuuslain 41 § puolestaan edellyttää, että työssä käytettävät koneet ovat niitä koskevien säännösten mukaisia ja soveltuvat kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin.

Käyttöasetuksen keskeinen lähtökohta on, että koneen turvallisuudesta huolehtiminen jatkuu koko sen käyttöiän ajan.

Käyttöasetus ei ole sama asia kuin koneasetus

Käyttöasetus ja EU:n koneasetus koskevat koneiden turvallisuutta eri näkökulmista.

Käyttöasetus kohdistuu työssä käytettävien koneiden turvalliseen käyttöön ja työnantajan velvollisuuksiin.

EU:n koneita koskeva tuotesääntely puolestaan määrittää vaatimuksia esimerkiksi koneiden valmistajille ja koneiden markkinoille saattamiselle.

Käyttöasetuksen mukainen tarkastus ei siten automaattisesti korvaa koneen valmistajalle kuuluvaa vaatimustenmukaisuuden arviointia.

Vastaavasti koneen CE-merkintä ei vapauta työnantajaa käyttöasetuksen mukaisista velvollisuuksista.

Käyttöasetus edellyttää koneen turvallisuuden jatkuvaa seurantaa

Käyttöasetuksen 5 § käsittelee työvälineen toimintakunnon varmistamista.

Sen mukaan työväline on pidettävä säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla turvallisena koko käyttöikänsä ajan.

Työnantajan on myös jatkuvasti seurattava työvälineen toimintakuntoa tarkastuksilla, testauksilla, mittauksilla ja muilla tarkoitukseen sopivilla menetelmillä.

Seurannan sisältö riippuu koneesta, sen käytöstä ja turvallisuuteen vaikuttavista ominaisuuksista.

Esimerkiksi tuotantokoneen turvallisuuden seurannassa voidaan joutua tarkastelemaan suojusten kuntoa, turvalaitteiden toimintaa, ohjausjärjestelmää ja koneen mekaanisia rakenteita.

Myös koneen käyttöympäristössä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa tarvittaviin toimenpiteisiin.

Kuka saa tarkastaa tavallisen tuotantokoneen?

Käyttöasetuksen 5 §:n mukaan työvälineen toimintakunnon varmistamiseksi tehtävän tarkastuksen ja testauksen saa suorittaa henkilö, joka on pätevä ja perehtynyt kyseisen työvälineen rakenteeseen ja käyttöön.

Tämä tarkoittaa, että tarkastuksen voi tilanteesta riippuen tehdä esimerkiksi yrityksen oma kunnossapidon tai teknisen henkilöstön jäsen.

Pelkkä ammattinimike ei kuitenkaan osoita riittävää pätevyyttä.

Tarkastajan on tunnettava kyseinen työväline ja pystyttävä arvioimaan sen turvalliseen toimintakuntoon vaikuttavia asioita.

Tarvittaessa työnantajan on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa.

Kaikille teollisuuskoneille ei siis ole säädetty samanlaista ulkopuolisen tarkastajan suorittamaa määräaikaistarkastusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koneiden turvallisuuden seuranta voitaisiin jättää tekemättä.

Mitä eroa on toimintakunnon seurannalla ja lakisääteisellä määräaikaistarkastuksella?

Käyttöasetuksen tarkastusvaatimukset voidaan jakaa kahteen keskeiseen kokonaisuuteen.

Ensimmäinen koskee työvälineiden jatkuvaa turvallisuuden seurantaa.

Toinen koskee asetuksen liitteessä määriteltyjen työvälineiden erityisiä käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksia.

Työvälineen toimintakunnon seuranta

Käyttöasetuksen 5 §:n mukainen seuranta koskee työvälineitä yleisesti.

Sen tarkoituksena on varmistaa, että kone pysyy turvallisena käytön, kulumisen ja kunnossapidon aikana.

Seurannan toteutustavat valitaan työvälineen ominaisuuksien ja turvallisuuden perusteella.

Tarkastuksen voi suorittaa tehtävään pätevä ja koneeseen perehtynyt henkilö.

Käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset

Käyttöasetuksen 5 luvussa säädetään erikseen tiettyjen työvälineiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksista.

Näiden tarkastusten kohteet on määritelty asetuksen liitteessä.

Liitteessä mainitun työvälineen tarkastuksen saa suorittaa vain asetuksessa määritelty hyväksytty asiantuntija tai asiantuntijayhteisö.

Tarkastuksen suorittajalle asetetut vaatimukset riippuvat työvälineryhmästä ja tarkastuksen lajista.

Keskeinen ero on tarkastuksen oikeudellinen peruste. Kaikkien työvälineiden toimintakuntoa on seurattava, mutta asetuksen 5 luvun mukainen hyväksytyn tarkastajan suorittama tarkastus koskee erikseen määriteltyjä työvälineitä.

Mitkä koneet tarvitsevat lakisääteisen määräaikaistarkastuksen?

Käyttöasetuksen liitteessä määritellään työvälineryhmät, joille on tehtävä asetuksen 5 luvun mukaisia tarkastuksia.

Liitteessä mainitaan muun muassa erilaisia nostureita, henkilönostimia, autonostimia, rakennushissejä ja muita määriteltyjä nostolaitteita.

Esimerkiksi yli 500 kilogrammaa nostavat nosturit ja niiden radat kuuluvat liitteessä mainittuihin tarkastuskohteisiin.

Myös autonostin kuuluu säädettyjen tarkastusten piiriin silloin, kun sen nostokorkeus on yli 0,5 metriä ja sitä käytettäessä työskennellään nostolaitteen varassa olevan kuorman alla.

Tarkastusvelvollisuutta ei kuitenkaan pidä ratkaista pelkän laitteen yleisnimityksen perusteella.

Asetuksen liitteessä määritellään tarkemmin työvälineryhmät ja niiden tarkastusvaatimukset.

Lisäksi liitteessä erotetaan toisistaan käyttöönottotarkastukset, määräaikaistarkastukset ja perusteelliset määräaikaistarkastukset.

Kaikille liitteessä mainituille työvälineille ei ole säädetty täsmälleen samanlaista tarkastusmenettelyä.

Milloin koneelle pitää tehdä käyttöönottotarkastus?

Käyttöasetuksen 33 § käsittelee asetuksen 5 luvun mukaista käyttöönottotarkastusta.

Säännöksen mukaan käyttöönottotarkastus tehdään ennen työvälineen ensimmäistä käyttöönottoa sekä tietyissä tilanteissa ennen sen ottamista uudelleen käyttöön.

Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi turvallisuuden kannalta merkittävät muutostyöt, työvälineen asentaminen uuteen paikkaan tai käyttöönotto pitkän käyttämättömän jakson jälkeen.

Käyttöönottotarkastuksen tarkoituksena on varmistaa muun muassa työvälineen oikea asennus sekä hallinta- ja turvalaitteiden asianmukainen toiminta.

Tarkastuksessa huomioidaan myös työvälineen käyttötarkoitus sekä kulkuteiden ja hoitotasojen turvallisuus.

Nostolaitteelle voidaan lisäksi joutua tekemään koekuormitus rakenteiden lujuuden ja vakavuuden varmistamiseksi.

On kuitenkin tärkeää huomata, että asetuksen liitteessä on työvälinekohtaisia poikkeuksia.

Esimerkiksi tiettyjen henkilönostimien, ajoneuvonosturien ja betonipumppuautojen käyttöönottotarkastuksia koskevat liitemerkinnät rajaavat tarkastusvelvollisuuden turvallisuuden kannalta merkittävien muutostöiden jälkeisiin tilanteisiin.

Siksi käyttöönottotarkastuksen tarve on aina tarkistettava kyseistä työvälinettä koskevasta sääntelystä.

Pitääkö tuotantokone tarkastaa, kun se siirretään toiseen halliin?

Koneen siirtäminen voi vaikuttaa sen turvallisuuteen esimerkiksi muuttuneen sijoituksen, kiinnitysten, liitäntöjen tai käyttöympäristön vuoksi.

Käyttöasetuksen 5 § edellyttää työvälineen oikean asennuksen ja turvallisen toimintakunnon selvittämistä erityisesti ennen käyttöönottoa ja turvallisuuteen vaikuttavan muutoksen jälkeen.

Jos kyseinen kone kuuluu lisäksi asetuksen liitteessä määriteltyihin tarkastuskohteisiin, on selvitettävä, edellyttääkö sen uudelleenasennus 33 §:n mukaista käyttöönottotarkastusta.

Tavallisen tuotantokoneen siirtäminen ei siis automaattisesti tarkoita, että sille olisi tilattava asetuksen 5 luvun mukainen hyväksytty tarkastaja.

Koneen turvallinen asennus ja toimintakunto on kuitenkin varmistettava ennen tuotannon jatkamista.

Kuinka usein koneen määräaikaistarkastus pitää tehdä?

Käyttöasetuksen 34 §:n mukaan asetuksen 5 luvun piiriin kuuluvan työvälineen määräaikaistarkastus tehdään lähtökohtaisesti vuoden välein.

Torninostureille on säädetty kahden vuoden tarkastusväli.

Tarkastusväliä voidaan tietyin edellytyksin pidentää, jos työvälineen käyttö on vähäistä ja käyttöolosuhteet rasittavat sitä erityisen vähän.

Vastaavasti tarkastusväliä on lyhennettävä, jos käyttö tai olosuhteet rasittavat työvälinettä erityisen paljon tai turvallisen toimintakunnon varmistamiseen on muu erityisen tärkeä syy.

Määräaikaistarkastuksessa selvitetään erityisesti, aiheutuuko vaaraa esimerkiksi työvälineen ikääntymisestä, kulumisesta, väsymisestä, korroosiosta tai vaurioitumisesta.

Tarvittaessa tarkastuksessa käytetään ainetta rikkomattomia tarkastusmenetelmiä.

Tarkastuksen tarkoituksena ei siis ole ainoastaan todeta, että laite toimii.

Sen avulla arvioidaan, voidaanko työvälineen käyttöä jatkaa turvallisesti.

Milloin tarvitaan perusteellinen määräaikaistarkastus?

Käyttöasetuksen 35 § sisältää vaatimukset perusteellisesta määräaikaistarkastuksesta.

Tarkastus tehdään tavallisen määräaikaistarkastuksen lisäksi niille työvälineille, joita kyseinen velvollisuus koskee.

Perusteellinen määräaikaistarkastus on tehtävä lähestyttäessä valmistajan määrittämiä työvälineen käyttöikää koskevia suunnittelurajoja.

Jos näitä suunnittelurajoja ei tunneta, tarkastus on tehtävä viimeistään kymmenen vuoden kuluessa ensimmäisestä käyttöönotosta.

Tarkastuksen ajankohtaa arvioitaessa on huomioitava esimerkiksi työvälineen käytön rasittavuus, aikaisemmissa tarkastuksissa havaitut vauriot, tehdyt korjaukset ja mahdolliset tyyppiviat.

Perusteellisessa tarkastuksessa voidaan joutua purkamaan turvallisuuden kannalta tärkeitä kokoonpano-osia, joiden kuntoa ei muuten voida luotettavasti selvittää.

Tarkastuksessa on myös käytettävä ainetta rikkomattomia tarkastusmenetelmiä.

Kymmenen vuoden määräaikaa ei pidä tulkita kaikkia teollisuuskoneita koskevaksi yleiseksi tarkastusvaatimukseksi.

Velvollisuuden soveltuminen määräytyy käyttöasetuksen 5 luvun ja sen liitteen perusteella.

Kuka saa tehdä käyttöasetuksen mukaisen määräaikaistarkastuksen?

Käyttöasetuksen 37 § määrittelee asetuksen liitteessä mainittujen työvälineiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastusten suorittajille asetettavat vaatimukset.

Tarkastuksen suorittajan on oltava hyväksytty riippumaton asiantuntija tai asiantuntijayhteisö.

Hyväksymis- ja pätevyyden toteamismenettelyistä säädetään tarkemmin 37 §:ssä.

Tarkastajan on tunnettava kyseisen työvälineen rakenne, käyttö, tarkastusvaatimukset ja valmistajan antamat ohjeet.

Lisäksi hänen on pystyttävä arvioimaan itsenäisesti havaittujen vikojen ja puutteiden vaikutuksia työturvallisuuteen.

Vuonna 2026 tarkastajien pätevyysvaatimuksia täsmennettiin

Käyttöasetusta muutettiin asetuksella 340/2026, joka tuli voimaan 1.8.2026.

Muutoksella päivitettiin muun muassa tarkastajien hyväksymistä koskevaa 37 §:ää ja asetuksen liitettä.

Ajantasaisen 37 §:n mukaan tarkastuksen suorittajana voi toimia akkreditointiyksikön päteväksi toteama asiantuntijayhteisö tai säädöksessä tarkoitetun arviointielimen hyväksymä riippumaton asiantuntija.

Asetuksen liitteestä käy ilmi, milloin tarkastukseen vaaditaan asiantuntijayhteisö ja milloin hyväksytty asiantuntija.

Yrityksen kannattaa varmistaa tarkastajaa valitessaan, että tämän hyväksyntä kattaa kyseisen työvälineryhmän ja tarvittavan tarkastuksen.

Voiko yritys korvata määräaikaistarkastukset omalla kunnonvalvonnalla?

Tietyissä tilanteissa voi, mutta pelkkä yrityksen oma kunnossapito-ohjelma ei automaattisesti korvaa lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia.

Käyttöasetuksen 36 § mahdollistaa määräaikaistarkastusten korvaamisen asiantuntijayhteisön hyväksymällä kunnonvalvontajärjestelmällä.

Edellytyksenä on, että järjestelmä vastaa vaikutukseltaan määräaikaistarkastuksia.

Kunnonvalvontajärjestelmästä on laadittava kirjallinen kuvaus, jonka on oltava työpaikalla nähtävissä.

Kuvauksesta on käytävä ilmi esimerkiksi seuranta- ja huoltotoimenpiteet sekä järjestelmän toimintaan osallistuvien henkilöiden tehtävät, vastuut ja pätevyysvaatimukset.

Asiantuntijayhteisön on arvioitava järjestelmän toimivuutta vähintään kolmen vuoden välein.

Kunnonvalvontajärjestelmän käyttäminen ei siten tarkoita tarkastusvelvollisuuksista luopumista, vaan niiden toteuttamista asetuksessa hyväksytyllä vaihtoehtoisella menettelyllä.

Mitä tarkastuspöytäkirjasta pitää löytyä?

Käyttöasetuksen 38 § edellyttää, että asetuksen 5 luvun mukaisista tarkastuksista pidetään pöytäkirjaa.

Pöytäkirjasta on käytävä ilmi tarkastuksen kulku sekä havainnot työvälineen turvallisuuteen vaikuttavista vioista ja puutteista.

Lisäksi pöytäkirjassa on oltava tarpeelliset ohjeet havaittujen puutteiden korjaamiseksi tai poistamiseksi.

Tarkastajan on arvioitava myös seuraavan määräaikaistarkastuksen tai perusteellisen määräaikaistarkastuksen ajankohta sekä se, mitä seuraavassa tarkastuksessa on erityisesti selvitettävä.

Pöytäkirjat on säilytettävä työvälineen koko käyttöiän ajan.

Viimeisimmän pöytäkirjan on oltava saatavilla työpaikalla.

Lisäksi tarkastuksesta tai hyväksytystä kunnonvalvontajärjestelmästä on tehtävä merkintä työvälineeseen.

Dokumentointi auttaa seuraamaan työvälineen kuntoa ja varmistamaan, että aikaisemmissa tarkastuksissa havaitut puutteet huomioidaan myös myöhemmässä kunnossapidossa.

Mitä tapahtuu, jos lakisääteinen tarkastus on tekemättä?

Käyttöasetuksen 32 §:ssä säädetään, ettei asetuksen liitteessä mainittua työvälinettä saa käyttää työssä, jos vaadittua tarkastusta ei ole asianmukaisesti suoritettu.

Kyse ei siis ole pelkästä dokumentointivelvollisuudesta.

Jos lakisääteinen tarkastus puuttuu, työnantajan on huolehdittava tarkastusvelvollisuuden täyttämisestä ennen työvälineen käyttöä.

Myös tarkastuksessa havaitut turvallisuuspuutteet on käsiteltävä asianmukaisesti.

Käyttöasetuksen 4 § edellyttää työnantajalta välittömiä toimenpiteitä, jos työvälineen käyttö aiheuttaa vaaraa tai haittaa.

Turvallisuuden kannalta olennaisia puutteita ei voida jättää korjaamatta vain siksi, että seuraava huolto tai tuotantoseisokki on jo suunniteltu.

Miten koneiden tarkastukset kannattaa järjestää yrityksessä?

Teollisuusyrityksessä voi olla kymmeniä tai satoja erilaisia koneita.

Niiden turvallisuuden seuranta on helpompi järjestää, kun konekannasta on ajantasainen kokonaiskuva.

Ensimmäiseksi kannattaa tunnistaa, mitkä työvälineet kuuluvat käyttöasetuksen liitteessä määriteltyihin tarkastuskohteisiin.

Sen jälkeen voidaan erottaa lakisääteiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset koneiden muusta turvallisuuden seurannasta.

Käytännössä tarkastusten hallinnassa kannattaa huomioida seuraavat asiat:

1. Konekannan tunnistaminen. Selvitetään käytössä olevat koneet, niiden käyttötarkoitukset ja turvallisuuden kannalta olennaiset ominaisuudet.
2. Tarkastusvelvollisuuksien määrittely. Tarkistetaan, mitkä koneet kuuluvat käyttöasetuksen 5 luvun ja liitteen mukaisiin tarkastuksiin.
3. Toimintakunnon seuranta. Määritellään muiden koneiden tarvittavat tarkastukset, testaukset ja kunnossapitotoimenpiteet.
4. Vastuiden määrittely. Varmistetaan, että tarkastuksia suorittavilla henkilöillä on tehtävän edellyttämä pätevyys.
5. Dokumentointi ja seuranta. Huolehditaan tarkastustietojen säilyttämisestä, havaittujen puutteiden käsittelystä ja seuraavien tarkastusten ajankohdista.

Tarkastusvelvollisuudet kannattaa huomioida myös uusia koneita hankittaessa sekä olemassa olevia koneita modernisoitaessa.

Erityisesti koneen turvallisuuteen vaikuttavat muutokset voivat edellyttää uusia selvityksiä ja tarkastuksia ennen käyttöönottoa.

Käyttöasetuksen noudattaminen on osa konekannan turvallisuuden hallintaa

Koneiden tarkastusten tarkoituksena on varmistaa, että työvälineet pysyvät turvallisina myös käyttöönoton jälkeen.

Käyttöasetus ei edellytä kaikilta koneilta samanlaista tarkastusmenettelyä.

Sen sijaan työnantajan on tunnistettava eri työvälineitä koskevat vaatimukset ja järjestettävä turvallisuuden seuranta niiden mukaisesti.

Joillekin koneille riittävät pätevän henkilön tekemät toimintakunnon tarkastukset ja tarkoituksenmukainen kunnossapito. Toiset työvälineet edellyttävät erikseen säädettyjä hyväksytyn asiantuntijan tai asiantuntijayhteisön suorittamia tarkastuksia.

Olennaista on, että tarkastusten sisältö, suorittajat ja ajankohdat perustuvat sovellettaviin vaatimuksiin sekä työvälineen todelliseen käyttöön.

Koneturva auttaa yrityksiä konekannan turvallisuuden arvioinnissa, riskien tunnistamisessa ja koneturvallisuuden hallinnan kehittämisessä.

Usein kysyttyä käyttöasetuksesta ja koneiden tarkastuksista

Mitä käyttöasetus 403/2008 edellyttää koneiden tarkastuksilta?

Käyttöasetus edellyttää työvälineiden turvallisen toimintakunnon jatkuvaa seurantaa. Asetuksen liitteessä määritellyille työvälineille on lisäksi tehtävä erikseen säädetyt käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset.

Tarvitseeko EU:n ulkopuolelta tuotu käytetty kone CE-merkinnän?

Jos kone kuuluu konedirektiivin soveltamisalaan ja se saatetaan ensimmäistä kertaa Euroopan talousalueen markkinoille tai otetaan siellä käyttöön direktiivin soveltamisaikana, sen on täytettävä sovellettavat vaatimukset, mukaan lukien CE-merkintää koskevat velvoitteet.

Pitääkö toisesta EU-maasta ostettu käytetty kone CE-merkitä uudelleen?

Ei yleensä pelkän jälleenmyynnin vuoksi, jos kone on aikaisemmin saatettu asianmukaisesti Euroopan talousalueen markkinoille. Koneeseen tehdyt muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa arviointiin. Lisäksi työnantajan on varmistettava koneen turvallisuus sen nykyisessä käyttöympäristössä.

Pitääkö kaikki teollisuuskoneet tarkastaa vuosittain?

Ei samanlaisen lakisääteisen määräaikaistarkastuksen perusteella. Käyttöasetuksen 34 §:n mukainen lähtökohtaisesti vuosittainen tarkastus koskee asetuksen 5 luvun ja liitteen mukaisia työvälineitä. Kaikkien koneiden turvallista toimintakuntoa on kuitenkin seurattava tarkoituksenmukaisesti.

Voiko kunnossapitoasentaja tehdä koneen turvallisuustarkastuksen?

Voi, jos kyse on käyttöasetuksen 5 §:n mukaisesta toimintakunnon tarkastuksesta ja henkilö on tehtävään pätevä sekä perehtynyt työvälineen rakenteeseen ja käyttöön. Asetuksen 5 luvun mukaisiin erityisiin tarkastuksiin sovelletaan erillisiä pätevyysvaatimuksia.

Milloin koneelle tarvitaan käyttöönottotarkastus?

Käyttöasetuksen 5 luvun mukainen käyttöönottotarkastus tehdään asetuksessa ja sen liitteessä määritellyissä tilanteissa. Tarkastus voi olla tarpeen esimerkiksi ennen ensimmäistä käyttöönottoa, turvallisuuden kannalta merkittävän muutoksen jälkeen tai uuteen paikkaan asentamisen yhteydessä. Työvälinekohtaiset poikkeukset on tarkistettava asetuksen liitteestä.

Kuinka usein nostolaite pitää tarkastaa?

Tarkastusväli riippuu nostolaitteen tyypistä ja sovellettavista vaatimuksista. Käyttöasetuksen 34 §:n mukainen lähtökohta on vuoden tarkastusväli, mutta torninostureille on säädetty kahden vuoden tarkastusväli. Tarkastusväliä voidaan tietyin edellytyksin myös muuttaa.

Pitääkö vanhalle koneelle tehdä perusteellinen määräaikaistarkastus?

Ei pelkästään koneen iän perusteella. Käyttöasetuksen 35 §:n mukainen perusteellinen määräaikaistarkastus koskee niitä työvälineitä, joille kyseinen tarkastus on säädetty. Jos valmistajan määrittämiä käyttöikää koskevia suunnittelurajoja ei tunneta, tarkastus on tehtävä viimeistään kymmenen vuoden kuluessa ensimmäisestä käyttöönotosta.

Kuinka kauan tarkastuspöytäkirjat pitää säilyttää?

Käyttöasetuksen 38 §:n mukaisten tarkastusten pöytäkirjat on säilytettävä työvälineen koko käyttöiän ajan. Viimeisimmän tarkastuspöytäkirjan on oltava saatavilla työpaikalla.